  Lempinimi: Della Rotu: ratsuponi/wpb (w + ox, 50 % poniverta) Synt. 19.10.2003 (10-v 2/05, siitä eteenpäin 2 irl kk = 1 virt. v) Sukupuoli: tamma Väri ja merkit: prt sabino, hls, ahv, valkea läiskä vatsassa, vej ekrv, oej ksk vko, mtj ekksk vkot Säkä: 150 cm i. CW Grim Reaper (hkm, 131 cm, welsh sec. B) e. Sandy Shine ox (rt sabino, 156 cm, ox) ei. Gante Imera ox (rt, 150 cm, ox, EVM) Koulutus: He:A, re 100 cm Kasvattaja: Maria S., Musta Scorpioni Omistaja: Maria S., Death's Riding Ponies  Nimestään huolimatta Della on varsin herttainen, mutta täpäkkä täti. Se on tullut paljon emäänsä, Sinnaan, jonka korvan juuressa voisi vaikka räjähtää ydinpommi eikä tuo harvinaisen rauhallisluonteinen arabitamma olisi moksiskaan - toisaalta Della näyttää selvästi, jos meno ei maita ja jokin homma ei ole kivaa. Sinna on hyvin varsansa kasvattanut, koska Della asui pitkään emänsä kanssa Scorpparin tammalaumassa. Kun Della viimein myytiin viksille Thunderrockiin, tamma huuteli pitkään trailerista emänsä perään. Se kuitenkin tottui nopeasti uuteen ympäristöönsä. Valitettavasti Della ei kauaa ehtinyt viksin luona asua, kun viksin kiireet veivät yhä enemmän ja enemmän hänen aikaansa ja Della muutti takaisin minun luokseni. Yhteinen tiemme ei kuitenkaan alkanut kovin ruusuisesti, nimittäin heti alkuunsa Della meni hösläilemään ja rikkoi jalkansa oikein kunnolla. Siitä seurasi pitkä sairasloma kuntoutuksineen ja tamma pääsi starttaamaan vasta huhtikuussa 2005. Dellan jalka on ainakin toistaiseksi toiminut varsin hyvin ja se on jaksanut niin varsojen kantamisen kuin metrin ratoja. Tulevaisuudessa Della kuitenkin kisailee vähemmän ja lepää enemmän, jalkaa ei tahdota rikkoa uudelleen liian kunnianhimoisella kisaamisella - Della on suvultaan ja ulkonäöltään niin hieno tamma, että haluan siitä jatkossakin hienoja varsoja. Hoitotoiminpiteiden aikana Della seisoo paikallaan kuin suolapatsas eikä ole kovinkaan kiinnostunut osallistumaan toiminpiteisiin. Tammaa saa harjata mistä tahansa eikä edes hevosilla yleensä herkkä mahanalus ole tälle neidille ongelma. Toisin kuin emänsä, Della ei niinkään pidä pitkistä harjaussessioista vaan arvostaa reippautta ja rivakkaa toimintaa - tämä neiti osaa kyllä näyttää, jos meno on liian hidasta hänen makuunsa, vaikka Della onkin kiltti, se ei tarkoita ettei se osaisi olla todella neitimäinen ja osoittaa mieltään. Mieltäänosoittaessaan Della yleensä alkaa elämöimään eli ei pysyisi millään paikallaan ja jalkaa nostattaessa ei suostu nostamaan jalkaansa ja jos sen viitsii nostaa, niin jos homma ei ole hoidettu parissa sekunnissa, alkaa tamma nojaamaan jalan varaan. Siihen kuitenkin yleensä tehoaa se, että nojaa tammaan takaisin ja se joutuu vaihtamaan tukea nostetulta jalalta toiselle pysyäkseen pystyssä. Taluttaessa Della on asiallinen ja rauhallinen, mutta toisinaan saattaa vähän hötkyillä. Koska neiti on kasvanut tammalaumassa hyvin sosiaaliseksi ja kiltiksi tammaksi, Dellaa voi talutella muiden hevosten kanssa ja vaikka antaa sen kulkea irrallaan perässä laitumelle - tätäkin on tehty, kun on pitänyt viedä useita hevosia yhtäaikaa ulos/sisälle, niin Dellalle on heitetty naru kaulalle ja annettu kävellä perässä. Tämä juontaa Dellan lapsuuteen, jossa sen emää tuotiin sisälle ja ulos samalla tavalla ja Dellan kasvaessa myös Della oppi tähän. Se osaa myös mennä suoraan omaan karsinaansa, kuhan on pidetty huoli siitä, että karsinan ovi on auki. Kisapaikoilla talutellessa Della pysyy lähellä tuttua ja turvallista taluttajaansa eikä juurikaan tykkää olla kontaktissa muiden hevosten kanssa. Erityisesti huutelevat orit kauhistutavat Dellaa ja tammaa yleensä pidetään mahd. paljon trailerissa tai väliaikaiskarsinassa jossa se sitten yleensä on mahdollisimman nurkassa ja kaukana muista, vieraista hevosista. Satuloidessa Della hieman irvistelee ja saattaa viuhoa jälleen takasellaan, mutta se menee yleensä ohitse aika nopeasti ja napakalla käskyllä. Rintaremmin tai satulavyön kiristämisen kanssa harvemmin on ongelmia, mitä nyt sitä perinteistä jalan viuhtomista ja luimistelua, mutta kun kiristäminen on ohi, Della on oma, rauhallinen itsensä. Suitsiessa Della ei millään viitsisi ottaa kuolaimia suuhunsa ja yrittääkin nostella päätään ilmaan, mutta se on suht helppo saada sieltä alas kun tamma kuitenkin melko pienikokoinen. Tosin, kun kuolaimet viimein saa suuhun, kannattaa niskahihna laittaa ripeästi nimittäin Della saa kuolaimet yllättävän helposti suustaan kaulalle ennenkuin sitä huomaakaan ja taistelu alkaa alusta. Suojien kanssa yleensä saattaa myös olla vähän ongelmaa, kun Dellaa ei huvita pitää jalkojaan paikallaan kovin kauaa, mutta ärähtämällä siitäkin selviää. Yleisesti ratsastaessa Dellasta löytyy virtaa, mutta se on suht helppo ratsastettava. Della ei ole erityisen herkkä avuille, mutta ei sitä potkiakkaan tarvitse. Suustaan taasen se on herkempi ja syljeneritystä riittää, joten tammalle sopii hyvin kumikuolain, se on tarpeeksi pehmeä ja Della kulkee sen kanssa nätisti. Dellalla on hyvät liikkeet ja satulassa on mukava istua ja erityisesti käynnissä on hyvä yliastunta. Dellaa ei yleensä tarvitse kauaa verkkailla, joku 15-20 minuuttia riittää tammalle vallan mainiosti, nimittäin se on yleensä vieläpä niin energinen, että sen kanssa on vaikeaa vain verkkailla, mutta kun aloitetaan työt, Della on skarppina ja tekee hommat mielellään. Se reagoi mukavan nopeasti apuihin, mutta jos hommat eivät vaikuta neidistä tarpeeksi mielenkiintoisilta, se saattaa alkaa kenkkuilemaan tai laiskottelemaan. Laiskottelun ja kenkkuilun varalta Dellalla ratsastaessa kannattaa aina olla varalta raippa mukana, että sitä pääsee heti laittamaan tamman ojennukseen. Kouluratsastus sujuu Dellalta aina He:A-tasolle saakka ja osaapa tamma avot ja sulutkin, tosin koulu tuntuu tammasta olevan kovin tylsää, ellei sille teetä melko vaativia tehtäviä ja pyydä kokoajan lisää. Näin Della keskittyy puuhiinsa eikä pääse luistamaan niistä. Tosin, koska Della on aika ''kuuro'' pohkeelle, pitää ratsastajankin olla skarppina tai tamma lähtee luistamaan alta pää taivaissa. Parhaiten Dellalta sujuu erilaiset siirtymiset, mutta yleensä pisteitä ropisee harmonisesta liikkumisesta ja suht pienistä avuista, joilla Dellaa saa hienosti kouluradalla liikuteltua - jos tamma on sillä tuulella. Della valitettavasti harvemmin on sellaisella tuulella kouluradoilla ja näkyy sitten vahvoina pohjeapuina, ratsastajan myrtyneenä ilmeenä sekä ns. juostenkusten menneellä radalla. Esteillä Della loistaa vauhdikkaalla menolla ja hienolla hypyilla - ainakin useimmiten. Esteet kuitenkin ovat enemmän Dellan alaa, sillä siellä se saa laukata kokoajan hypellen välistä esteitä, tammalta sujuukin hyvin aina metriin asti ratsastajan kanssa, mutta irtohypittäessä on ylitetty jopa 115 cm okseri. Jo estekisojen lämpässä Della on pörheänä ja kuumuu melko helposti, koska se pitää hyppäämisestä ja lämmittely on tavallistakin vaikeampaa kun tamma jo hinkuu radalle. Dellalla on tajua välimatkoille, mutta tamma saattaa joskus hypätä todella estettä nuollen ja kolauttaa puomit sitten alas. Dellalle sopiikin paremmin esteluokat, jossa nopeus ratkaisee, tamma nimittäin tuntuu esteradoilla kääntyvän tiukoissa kurveissa yhdellä kaviolla tehden puolikkaan piruetin - näitä kun näkisi kouluradoilla.. Maastossa Della on aika reipas, mutta saattaa joskus säpsyillä. Sen ollessa aivan nuori, 4-vuotias ratsunraakile maastoillessamme vastaan tuli pari peuraa ja ne säikäyttivät Dellan pahemman kerran. En saanut tammaa pysähtymään millään ennen kuin tallin seinään, kun se teki kuuluisan puolipiruettinsa ja laukkasi pää viidentenä jalkana takaisin tallille. Dellalle jäi lievä maastoilukammo - nykyään se kuitenkin pystyy jo maastoilemaan normaalisti, mutta hirvet ja peurat saavat tamman paniikkiin; se hyppii pystyyn ja koittaa paeta paikalta. Valitettavasti tammaa ei olla saatu näihin metsän elikoihin totutettua, mutta onneksi niitä harvemmin maastossa tuleekaan vastaan. Maastoesteet sujuvat Dellalta varsin hyvin noin 90 senttiin saakka ja tamma pitää maastossa hyppäämisestä ja laukkaamisesta. Maastossa hypätessä tamma harvemmin kuumuu samalla tavalla kuin sileällä ja se tuntuu nauttivan enemmän hyppäämisestä, kuhan metsäneläimet eivät tammaa pääse säikyttelemään. Lastatessa Dellalla ei ole kiire mihinkään - valitettavasti. Tamma osaa lastatessa kyllä kaikki mahdolliset laistamis- ja hidastelukeinot - aloittaen löntystelyllä. Neitiä ei huvittaisi millään lähteä mihinkään ja kun pitäisi mennä sisälle niin Della ensiksi tökkää sillan päähän. Se on kyllä kokenut matkustaja eikä silta sitä pelota, se vaan venkoilee. Ja kun sitä yritetään siitä sitten sisään kävelyttää, niin tamma astelee pari askelta sillalle ja hypähtää sivuun. Liinojen kanssa tamma jotenkin onnistuu menemään silti sivuun ja yleensä pitääkin varata sellainen puolesta tunnista tuntiin ylimääräistä aikaa siihen, että saadaan Della lastattua. Kun Della viimein on saatu autoon, tamma kyllä pysyy siellä ja on hyvin kiltisti, mutustellen kaikessa rauhassa heiniään. Olemme yrittäneet treenata neidin kanssa traileriin menemistä tallin pihassa, mutta eipä ole onnistunut enkä tiedä, miten saisimme tammalta turhat venkoilut pois. Dellalla on melko hyvät välit eläinlääkäriin, mutta jokaisen normaalin hevosen tapaan se hieman kammoaa piikkejä ja muita sellaisia. Neiti osaa kuitenkin käyttäytyä asiallisesti eikä turhaan venkoile vastaan, vaikka vähän saattaa takastaan viuhautella ja korvat olla luimussa, mutta muuten Della on aika helppo käsiteltävä eläinlääkärille. Kengittäjän kanssa Dellalla onkin enemmän kränää kun kenkien laittamiseen menee aikaa ja Dellaa ei huvittaisi seistä niin kauaa paikallaan. Yleensä Della ja kengittäjä käyvät henkilökohtaisen taistelunsa joka kengityskerralla, jossa kumpikaan ei voita tosin, jotenkin kengittäjä aina pääsee yllättämään Dellan ja neiti kävelee paikalta pää pystyssä uusissa kengissä.. ;)  080405 Satakielen KK, 90-100 cm, 9/63 120405 Satakielen KK, 90-100 cm, 6/107 160405 Satakielen KK, 90-100 cm, 65/74 200405 Satakielen KK, 90-100 cm, 2/84 240405 Satakielen KK, 90-100 cm, 43/80  300405 t. Drucilla Death, i. Bloomhill Windward GER - om. Christina D. 130605 o. Theodric Death, i. Deyton's Tristan DK - om. fred. 
|